JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO
FÖRHANDLINGSORGANISATIONEN FÖR OFFENTLIGA SEKTORNS UTBILDADE FOSU
Nimi ja kotipaikka 1 §
Yhdistyksen nimi on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, ruotsiksi Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä neuvottelujärjestö. Neuvottelujärjestön kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.
Tarkoitus 2 §
Neuvottelujärjestö toimii kirkon, kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden, valtion, yliopistojen ja muiden julkisten yhteenliittymien, tai muiden julkiseen sektoriin liittyvien yhteisöjen ja yritysten palveluksessa olevien henkilöiden muodostamien 3 §:ssä tarkoitettujen ammatillisten yhdistysten yhteenliittymänä, edustaa niitä sekä valvoo niiden ja niiden jäsenten oikeudellisia, palkkauksellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvottelujärjestö tekee esityksiä, käy neuvotteluja, solmii sopimuksia, valvoo niiden noudattamista, antaa lausuntoja ja vastaa luottamusmiesjärjestelmistä.
Jäsenet 3 §
Neuvottelujärjestön jäseniksi hallitus voi hyväksyä akateemisesti koulutettuja, korkeakoulutettuja tai erityiskoulutettuja edustavan rekisteröidyn järjestön tai näiden muodostaman rekisteröidyn järjestöyhteenliittymän, jolla on jäseniä 2 §:ssä tarkoitetulla edunvalvonta-alueella. Jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi ja jäsenyhdistyksen henkilöjäseniksi myös sen alayhdistyksen henkilöjäseniä 2 §:ssä tarkoitetulla edunvalvonta-alueella.
4 §
Hakemus neuvottelujärjestön jäseneksi on tehtävä järjestön hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt, edellisen vuoden toimintakertomus sekä ilmoitus jäsenmäärästä 6 §:n mukaisesti sopimussektoreittain ja -aloittain. Mikäli hallitus ei hyväksy yhdistystä jäseneksi, yhdistys voi tiedon saatuaan hallituksen päätöksestä 30 vuorokauden kuluessa saattaa asian neuvottelujärjestön liittokokouksen ratkaistavaksi.
Jäsenyhdistysten velvollisuudet 5 §
Neuvottelujärjestön jäsenyhdistys on oikeutettu ja velvollinen huolehtimaan omien henkilöjäsentensä edunvalvonnasta solmittujen virka- ja työehtosopimusten puitteissa.
Jäsenyhdistyksen tulee muun muassa
6 §
Neuvottelujärjestöllä on oikeus periä jäsenyhdistyksiltään vuotuinen jäsenmaksu, jonka perustana on jäsenyhdistysten 12 §:n perusteella ilmoittama henkilöjäsenten lukumäärä sekä jäsenyhdistykseen kuuluvien 3 §:ssä tarkoitettujen rekisteröityjen järjestöjen lukumäärä. Jäsenmaksujen suuruuden määrää syysliittokokous.
Henkilöjäsenten lukumäärään perustuva yksikkömaksun suuruus voi vaihdella sopimussektoreittain ja -aloittain. Jäsenyhdistyksen henkilöjäsenten lukumäärään perustuvan jäsenmaksun suuruus lasketaan kertomalla yksikkömaksulla henkilöjäsenten lukumäärä sopimusaloittain ja sopimussektoreittain sekä laskemalla nämä jäsenmaksut yhteen.
Rekisteröityjen järjestöjen lukumäärään perustuvan yksikkömaksun suuruus on kiinteä. Jäsenyhdistyksen rekisteröityjen järjestöjen lukumäärään perustuvan jäsenmaksun suuruus lasketaan kertomalla yksikkömaksulla kunkin jäsenyhdistyksen jäsenenä olevien rekisteröityjen järjestöjen lukumäärä. Hallitus voi jäsenyhdistyksen hakemuksesta päättää, että rekisteröityä järjestöä, jonka jäsenmäärä on vähäinen, ei oteta huomioon järjestöjen lukumäärään perustuvaa jäsenmaksua laskettaessa.
7 §
Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota neuvottelujärjestön jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti hallitukselle, hallituksen puheenjohtajalle tai edustajansa välityksellä neuvottelujärjestön liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroaminen tulee voimaan heti, mutta jäsenyhdistys on velvollinen suorittamaan eroamiskuukautta lähinnä seuraavia kuutta (6) kalenterikuukautta vastaavan osuuden jäsenmaksuista.
Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa, rikkoo näitä sääntöjä tai menettelee neuvottelujärjestön tarkoitusperien vastaisesti, voi hallitus erottaa jäsenyhdistyksen. Erotettu jäsenyhdistys voi saattaa erottamispäätöksen neuvottelujärjestön liittokokouksen tutkittavaksi jättämällä kirjallisen valituksen hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Erottamisasia ratkaistaan seuraavassa neuvottelujärjestön liittokokouksessa. Hallitus voi katsoa jäsenyhdistyksen eronneeksi, jos se on jättänyt jäsenmaksun tai sen osan suorittamatta kuuden (6) kuukauden ajalta.
Jos jäsenyhdistys erotetaan neuvottelujärjestön jäsenyydestä, lakkaavat sen oikeudet ja velvollisuudet heti. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan erottamiskuukautta lähinnä seuraavia kuutta (6) kalenterikuukautta vastaavan osuuden jäsenmaksuista.
Toimielimet 8 §
Neuvottelujärjestön ylin päättävä elin on liittokokous. Toimintaa johtaa hallitus. Neuvottelujärjestön ja sen hallituksen toimintavuosi on kalenterivuosi.
Neuvottelu- ja sopimustoiminnasta ja niihin liittyvistä luottamusmiesjärjestelmistä vastaavat neuvottelukunnat sekä niiden asettamat jaostot.
Neuvottelujärjestöllä voi olla alueellisia tai muita toimintayksiköitä, joille hallitus vahvistaa toimintaohjeet. Neuvottelukunnat koordinoivat edellä mainittua toimintaa.
Liittokokous 9 §
Neuvottelujärjestön syysliittokokous pidetään vuosittain loka-marraskuussa ja kevätliittokokous huhti-toukokuussa.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme (3) jäsenyhdistystä, joiden yhteinen henkilöjäsenmäärä on vähintään 1/10 neuvottelujärjestön jäsenyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä, erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Jälkimmäisessä tapauksessa liittokokous on pidettävä kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta.
Liittokokouksen ajan ja paikan määrää hallitus. Hallitus voi päättää, että liittokokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
10 §
Kutsu neuvottelujärjestön kevät- ja syysliittokokoukseen toimitetaan kirjallisesti jäsenyhdistyksille vähintään 14 päivää ennen liittokokousta ja ylimääräiseen liittokokoukseen samalla tavoin vähintään kaksi (2) päivää ennen liittokokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
11 §
Äänivaltaa neuvottelujärjestön liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat.
Jäsenyhdistyksen äänimäärä liittokokouksessa määräytyy 12 §:ssä määritetyn jäsenmäärän perusteella siten, että jäsenyhdistys saa yhden äänen jokaista alkavaa 500 henkilöjäsentään kohden.
Jäsenyhdistys saa valita neuvottelujärjestön liittokokoukseen niin monta edustajaa kuin sillä on kokouksessa ääniä ja kutakin edustajaa kohden varaedustajan. Jos liittokokouksessa on saapuvilla vain yksi edustaja jäsenyhdistyksestä, hän käyttää jäsenyhdistyksen koko äänimäärää. Jos edustajia on useampia eikä jäsenyhdistys ole ilmoittanut muuta jakoperustetta hallitukselle edustajien valinnan yhteydessä, jakaantuvat äänet tasan edustajien kesken. Jos jako ei mene tasan, yli jääneillä äänillä äänestää jäsenyhdistyksen määräämä henkilö.
12 §
Jäsenyhdistyksen jäsenlukuna pidetään 2 §:n mukaisten henkilöjäsenten lukumäärää kalenterivuoden 1. päivänä.
Henkilöjäsen voidaan ottaa neuvottelujärjestössä huomioon vain yhden jäsenyhdistyksen jäsenenä. Kahteen tai useampaan jäsenyhdistykseen kuuluvan henkilöjäsenen osalta on ilmoitettava, minkä jäsenyhdistyksen jäsenlukuun hänet lasketaan.
Yhdistys, joka liittyy jäseneksi neuvottelujärjestöön, saa äänioikeuden ensimmäisenä vuotena liittymishetkellä olevan jäsenmaksuvelvollisten henkilöjäsenten lukumäärän mukaan, jonka jälkeen sovelletaan 1 momentin määräyksiä. Mikäli jäsenyhdistyksen alayhdistykseksi liittyy toinen yhdistys, tämä henkilöjäsenten lisäys otetaan vastaavalla tavalla huomioon kyseisen jäsenyhdistyksen äänimäärässä.
13 §
Neuvottelujärjestön kevätliittokokouksen tehtävänä on
Neuvottelujärjestön syysliittokokouksen tehtävänä on
Puheenjohtajan valintaan edellytetään vähintään puolet vaalissa annetuista äänistä.
Hallitus voi saattaa liittokokouksen käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos kokous 2/3 enemmistöllä päättää ottaa ilmoitetun asian käsiteltäväkseen. Päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yhdistyslain 24 §:n tarkoittamista asioista, ellei sellaista asiaa ole kutsussa erikseen mainittu.
Hallitus 14 §
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus valitsee keskuudestaan enintään neljä varapuheenjohtajaa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtajista ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on läsnä.
15 §
Hallituksen tehtävänä on
Puheenjohtajisto 16 §
Hallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat muodostavat puheenjohtajiston, jonka tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna hallituksen sille antamat asiat. Puheenjohtajisto hoitaa neuvottelujärjestön henkilöstöpolitiikkaa hallituksen apuna, sekä neuvottelee työntekijäyhdistyksen kanssa neuvottelujärjestössä noudatettavasta työehtosopimuksesta.
Neuvottelukunnat 17 §
Hallitus asettaa ainakin kirkon, kunnan, hyvinvointialueiden ja valtion neuvottelukunnat sekä yliopistoneuvottelukunnan. Muut kuin edellä mainittujen alojen virka- ja työehtosopimukset käsitellään hallituksen päättämissä neuvottelukunnissa. Hallitus päättää neuvottelukuntien toiminnasta ohjesäännöillä. Neuvottelukuntien kokoonpano muodostetaan jäsenyhdistysten tai niiden alayhdistysten asianomaisilla sopimussektorilla olevien henkilöjäsenten lukumäärien suhteessa, ottaen huomioon eri virka- ja työehtosopimusalat.
18 §
Neuvottelujärjestön hallitus vahvistaa päätöksellään kirkon, kunnan, hyvinvointialueiden ja valtion neuvottelukuntien sekä yliopistoneuvottelukunnan päätökset virka- ja työehtosopimusten hyväksymistä tai hylkäämistä sekä työtaistelupäätöksiä koskevissa asioissa.
Päätöksenteko 19 §
Ellei näistä säännöistä muuta johdu, päätökseksi tulee neuvottelujärjestön liittokokouksissa, hallituksessa ja muissa monijäsenisissä toimielimissä äänestettäessä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä tai vaalissa annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa.
Mikäli vähintään 1/5 liittokokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä vaatii, toimitetaan vaali noudattaen suhteellista listavaalia yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 1-kohdan mukaisesti. Monijäsenisissä toimielimissä käytetään samaa suhteellista listavaalia, mikäli vähintään 1/4 jäsenistä sitä vaatii.
Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli vähintään 1/10 liittokokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin ja myös muu vaali, jos yksikin kokousedustaja sitä vaatii.
Neuvottelujärjestön mikään jäsenyhdistys ei voi käyttää liittokokouksessa yli puolta käytössä olevista äänistä.
Liittokokouksessa suoritettavia vaaleja ja äänestyksiä varten liittokokous voi vahvistaa erillisen työjärjestyksen.
Virka- ja työehtosopimuksen hyväksymismenettelystä sekä työtaistelupäätöksen tekemisestä määrätään menettelytapajärjestyksellä, jonka liittokokous hyväksyy. Menettelytapajärjestystä voidaan muuttaa vähintään 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
Työtaistelut 20 §
Jäsenyhdistyksen on välittömästi ilmoitettava omasta tai sen alayhdistyksen toimeenpanemasta hakukiellosta tai saarrosta kirjallisesti neuvottelujärjestön hallitukselle.
Jos jäsenyhdistys tai sen alayhdistys aikoo ryhtyä sellaiseen järjestölliseen toimenpiteeseen, josta on ennakolta lain tai sopimuksen perusteella ilmoitettava viranomaiselle tai työnantajalle, jäsenyhdistyksen on ennen sanottua ilmoitusta annettava asiasta tieto neuvottelujärjestön hallitukselle.
Hallitus vahvistaa yhtä sopimussektoria sekä yhtä tai useampaa sopimusalaa koskevan työtaistelupäätöksen.
Useita sopimussektoreita koskevasta työtaistelusta päättää hallitus jäsenyhdistyksiä kuultuaan. Hallitus voi siirtää päätöksenteon liittokokoukselle.
Työtaisteluissa noudatettavista menettelytavoista määrätään hallituksen hyväksymissä työtaisteluohjeistoissa.
Tilit ja tilintarkastus 21 §
Neuvottelujärjestön tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä.
Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä ennen huhtikuun loppua.
Nimen kirjoittaminen 22 §
Neuvottelujärjestön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtajat tai joku heistä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa aina kaksi yhdessä.
Sääntöjen muutos 23 §
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain neuvottelujärjestön liittokokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.
Neuvottelujärjestön purkaminen 24 §
Neuvottelujärjestön purkamiseen vaaditaan neuvottelujärjestön liittokokouksen päätös, jolloin vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa purkamisehdotusta.
Jos neuvottelujärjestö purkautuu, jaetaan sen varat ja rahastot jäsenyhdistysten kesken niiden 10 viimeisen vuoden aikana suorittamien jäsenmaksujen mukaisessa suhteessa.
3 §:n jäseneksi ottaminen
Yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita ovat, että neuvottelujärjestön uuden jäsenyhdistyksen tulee liittyä myös keskusjärjestön jäseneksi, että hallituksen tulee uusia jäseniä ottaessaan olla yksimielinen ja että, mikäli neuvottelujärjestön jäsenyhdistys eroaa keskusjärjestöstä, tulee se katsoa eronneeksi neuvottelujärjestöstä, ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä.
Neuvottelujärjestön sääntöjen 19 §:n mukainen menettelytapajärjestys
1. Yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita ovat, että päätöksen tekevät ne, joita asia koskee, ja että hallitus voi palauttaa neuvottelukunnan virka- ja työehtosopimuksen hyväksymistä ja hylkäämistä sekä työtaistelua koskevan päätöksen uudelleen käsiteltäväksi yhden kerran, jos asialla on neuvottelujärjestön kannalta laajempaa merkitystä.
2. Kunnallisen pääsopimuksen mahdollistamien neuvottelujärjestön nimissä tehtävien virka- ja työehtosopimusten osalta noudatetaan seuraavaa:
Mikäli edellä mainittu sopimus hylätään, on em. järjestöillä oikeus ryhtyä työtaisteluun ja saada sille neuvottelujärjestön hallituksen lupa.
Hallitus kutsuu neuvottelukuntien puheenjohtajat hallituksen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella, mikäli heitä ei ole voitu nimetä hallituksen varsinaisiksi jäseniksi. Tarkoitus on, ettei tällä menettelyllä lisätä hallituksen kokoonpanoa.