Yt-neuvottelut | Valtion lähes 4 800 työntekijän valtakunnalliset yt-neuvottelut päättyivät erimielisyyteen – ”Olisimme halunneet pitää neuvottelut käynnissä, kunnes jokainen työllisyysalue on tiedossa”

Valtiotyönantajan historiallisen suuret yhteistoimintaneuvottelut työvoima- ja yrityspalvelujen siirtämiseksi kuntiin päättyivät maanantaina erimielisinä.

Kuusi viikkoa kestäneet lähes 4 300 työntekijän valtakunnalliset yt-neuvottelut koskivat TE-toimistojen ja ELY-keskusten sekä niihin liittyvien sisäisten palvelujen siirtymistä valtiolta kuntiin vuoden 2025 alusta. Samassa yhteydessä neuvoteltiin 500 henkilön työpaikanvaihdosta valtion sisällä.

Valtiolta kuntiin siirtyvistä pääosa työskentelee asiantuntija-, esihenkilö- ja johtotehtävissä. Yt-neuvotteluissa heitä edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehet.

Pääluottamusmies Michaël Vanamon mukaan neuvotteluista puuttuivat riittävän tarkat tiedot, jotta sekä henkilöstöön että kansalaisten yhdenvertaisiin palveluihin vaikuttavaa muutosta olisi pystytty käsittelemään tasapuolisesti.

– Valtava määrä asioita on nyt käyty läpi lyhyessä ajassa, eikä riittävälle keskustelulle ole ollut aikaa.

– Ennen kaikkea olisimme halunneet pitää valtakunnalliset neuvottelut käynnissä, kunnes jokainen työllisyysalue on tiedossa. Näin kokonaiskuva olisi ollut kaikille selkeämpi siirryttäessä paikallisiin yt-neuvotteluihin.

Henkilöstö onkin huolissaan, että kunnat ryhtyvät valmisteluissaan linjaamaan nyt asioita, joita tulee käsitellä vasta virastokohtaisissa ja alueellisissa neuvotteluissa ja että eriaikaisesti alkavat paikalliset yt-neuvottelut asettavat henkilöstön eriarvoiseen asemaan.

Paikallisten neuvottelujen on määrä käynnistyä sitä mukaa, kun tietoa kuntien muodostamista työllisyysalueista alkaa tippua työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun lopussa. Kaikki työllisyysalueet ovat kuitenkin selvillä vasta helmikuun 2024 lopussa.

Toistaiseksi Suomessa on viisitoista alueellisista TE-toimistoa sekä ELY-keskusta. JUKO arvioi, että jos työllisyysalueita on tulossa huomattavasti tätä enemmän, henkilöstö hajautuu liiaksi eikä heitä ole riittävästi pitämään yllä lain velvoittamaa palvelutasoa.

Neuvottelujärjestö korostaa edelleen tarvetta riittävän suurille työllisyysalueille, jotta kunnat pystyvät tuottamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut sekä turvaamalle henkilöstölle asianmukaisen siirtymän ja olosuhteet hoitaa työnsä hyvin.

Eduskunta hyväksyi lait TE-palvelujen siirrosta maaliskuussa. Valtio työllisti viime vuonna 80 000 palkansaajaa.

Valtion yt-neuvottelujen päättymisestä uutisoivat muun muassa Suomen seuratuimmat uutissivustot Iltalehti ja Yle.

Valtava mylläys valtiolta kuntiin

Valtiolta kuntiin tai niiden muodostamille yhteistoiminta-alueille siirtyvät vuoden 2025 alusta:

• Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) henkilöstö. Heihin kuuluvat myös työvoimapalvelujen kuntakokeiluissa jo työskentelevät tuhat tällä hetkellä valtion palveluksessa olevaa henkilöä.
• Osa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) henkilöstöstä.
• Osa kehittämis- ja hallintotyöstä vastaavan KEHA-keskuksen henkilöstöstä.
• Valtion sisällä osa TE-toimistojen, ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen henkilöstöstä vaihtaa virastoa.
• Siirto aiheuttaa muutoksia myös Valtion talous- ja henkilöstöhallintokeskuksen (Palkeet), Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori), Maahanmuuttoviraston ja aluehallintovirastojen (avit) tehtäviin ja henkilöstöön.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Julkisalan asiantuntija ja esihenkilö: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!