Yhteishenkeä liittojen kesken – Pääkaupunkiseudun lakkoväki sai tukea toisiltaan ja kannustusta lakkopisteiden ohi ajavista autoista

Helsingissä JUKO ja JAU (JHL ja Jyty) näkyivät yhdessä rintamassa muun muassa kaupungintalon lakkovahtipaikoilla.

– Lakkopaikoilta en ole saanut yhtään viestiä hankalista tilanteista, eli meininki on ollut hyvä, kertoo KVTES-lakkopäällikkönä pääkaupungissa toiminut Jukka Talvitie (OAJ).

– Kaupungintalolla on kuultu muutama ”menisitte töihin” -kommentti, mutta taloushallintopalveluiden edustalla Sörnäisten rantatiellä on ohi ajavista autoista avattu ikkunoita ja huudettu kannustuksia.

Talvitien mukaan Helsingin kaupunki ei ole huono työnantaja ollenkaan, mutta monelta työntekijältä tulee viestiä siitä, että resurssit suhteessa työmäärään ovat tätä nykyä riittämättömät.

– Esimerkiksi opettajilta on kuulunut kommenttia, ettei työssä ole hetkenkään hengähdystaukoa. Nyt lakon aikana on saanut vähän huokaista.

Pääkaupunkiseudulla taistelu työntekijöistä on tunnetusti kova.

– Kuntien talous on tiukoilla, mutta yhteiskunta ei pyöri ilman kuntapalveluita. Ei ole reilua, että vain kuntien työntekijät tekevät talkoita. Niihin osallistuminen on myös palveluiden käyttäjien, veronmaksajien asia, Talvitie korostaa.

– Nyt täytyy neuvotteluratkaisussa varmistaa, että osaavia työntekijöitä saadaan kunta-alalle jatkossakin. Palkkaus on saatava vastaamaan tehtävien vaativuutta. Ilman sivistyksellisiä ja hyvinvointipalveluita ei ole suomalaista hyvinvointia.

Syyllistäminen on raskasta

Vantaan kaupungin pääluottamusmiehellä Teemu Hyppäsellä (Talentia) olivat lakon aikaiset päivät ja jo sitä edeltävät viikot niin työntäyteisiä, ettei hän ehtinyt mielenilmauksiin lainkaan. Nyt olo on aika puhki ja edessä odottamassa normaalit edunvalvonnan rästityöt.

Vantaalla kunta-alan väki kokoontui torille 3. toukokuuta Tikkurilassa.

– En ole edes seurannut mielenilmauksia, kun alkaisi vain harmittaa. Mieluummin tässä olisi ollut torilla liivit päällä.

Työpäivät ovat venyneet Hyppäsellä jopa 15-tuntisiksi. Paljon pieniä ja isoja asioita on pitänyt ratkaista. Isoja asioita on ollut muun muassa yhden lastensuojeluyksikön sulkeminen, kun sinne ei saatu työntekijöitä.

– Aika paljon meni aikaa, kun neuvottelin työnantajan ja keskuslakkotoimikunnan kanssa uusista työluvista, että saadaan välttämättömät hommat pyörimään.

Hyppänen on kokenut rankaksi, että JUKOn alaisten liittojen lakkorajausten jälkeen paikallistasolle on jäänyt ratkaistavaksi se, mitkä toiminnot ovat henkeä ja terveyttä vaarantavia ja mitä tehtäviä rajataan lakon ulkopuolelle.

– Sosiaali- ja terveyspuoli on haastavin kokonaisuus, on toimintaterapiaa, vammaishuoltoa, vanhuspalveluja, lastensuojelua ja niin edelleen. Meidän luottamusmiesten pitäisi tuntea kaikki palvelut ja pystyä tietämään, keiden työntekijöiden työ on niin tärkeää, että sen puuttuminen lakon aikana vaarantaa ihmisten hengen ja terveyden. Vaikuttaa todella paljon henkiseen jaksamiseen, että joutuu miettimään eettisiä ja moraalisia päätöksiä.

Raskasta on ollut myös työnantajan puolelta tullut paheksunta.

– Työnantajalta on tullut aika voimakasta syyllistämistä, miten pahoja ihmisiä me olemme, ettemme välitä ihmishengistä.

– Ensimmäiseen neuvotteluun minäkin menin yksin, kun taas työnantajan puolelta siellä oli kaksi työmarkkinalakimiestä, apulaiskaupunginjohtaja ja neljä kappaletta toimialajohtajia. Ja melkein kaikilta tuli moraalista ryöpytystä pitkän neuvottelun ajan. Samaan aikaan yritin pitää muistissa liiton neuvon pysyä tiukkana.

Ei 2100 euron vaan neljän tonnin työ

Pääluottamusmiehen työtä Teemu Hyppänen pitää niin vaativana, että hänen nettopalkkansa 2100 euroa kaikkine kokemus- ja luottamusmieslisineen on toimenkuvaa täysin vastaamaton.

– Kaikesta tästä työstä ja vastuusta pitäisi saada heittämällä neljän tonnin palkka.

Lakkoajan myönteisenä kokemuksena Hyppänen pitää tiivistä yhteistyötä ja keskinäistä tukea JHL:n pääluottamusmiesten kanssa.

– Olemme esimerkiksi kaikissa rajausneuvotteluissa suunnitelleen rajauksia yhdessä, että niistä tulee yhdenmukaiset ja mahdollisimman tehokkaat. Samoin olemme käyneet yhdessä läpi asiat niin, ettemme myönnä päällekkäisiä työlupia.

– Olemme auttaneet toinen toisiamme ihan pienissäkin asioissa. On ollut todella tärkeää, ettei kaikkia asioita ole tarvinnut miettiä ja ratkaista yksin.

Katsotaan, mitä tuleman pitää

Espoon kaupungin lakkopäällikkö Antti Piiroinen (OAJ) kertoo lakon menneen Espoossa suunnitellusti ilman suuria yllätyksiä.

– Yhteishenki oli hyvä. Tempauksissa oli mukavasti porukkaa ja onnistuneet tapahtumat ruokkivat halua tehdä lisää ja vaikuttaa.

Espoossa mielenilmaukset järjestettiin ensin 4. toukokuuta Leppävaarassa ja sitten viimeisenä lakkopäivänä Matinkylässä.

Kauniaisessa oli ensin varhaiskasvatuksen tempaus lakon alussa. Lakon päättymistä edeltävänä viikonloppuna syntyi ajatus pistää pystyyn toinen laajempi mielenilmaus vielä maanantaina 9. toukokuuta.

– Jos jäätäisiin vain kotiin sohville, sehän olisi merkki, että yhteishenki puuttuu. Kyllä lakon täytyy näkyä myös ulkopuoliselle, että lakossa ollaan, Piiroinen toteaa.

Hän pitää hienona asiana, että sovintoesitys on luvassa tiistaina 10. toukokuuta.

– Tosin eihän se vielä tarkoita, että tämä kaikki olisi välttämättä ohitse. Tässä mietitään, joudutaanko muihinkin toimenpiteisiin.

Kuva on Kauniaisten mielenilmauksesta 9. toukokuuta.

Teksti | Riitta Ryynänen JUKO

Katso tästä JUKOn lakot, lakonuhat ja muut painostustoimet kunta-alalla

JUKO | Palkka kurja – Olo hurja! – Palkkapäivä-väki tervehti marssillaan myös eduskuntaa – ”Sovintoesitys tulossa, lakkomme on purrut!” | 6.5.2022

JUKO| Blogi | Maria Löfgren – Kuinka pitkään kuntatyönantaja vielä roikottaa henkilöstöään löysässä hirressä? | 5.5.2022

JUKO | Ay-liike elää kuolleiden nettipelissä – Toni Mäkinen tukee kunta-alan lakkoja striimeissään | 4.5.2022

JUKO | Blogi: JUKOn Maria Löfgren – Kunta-alan työriita kertoo pahasta luottamuspulasta | 21.4.2022