Vientimalli | Haluatko sinä, että poliitikot päättävät palkastasi? Haluatko palkkavaalit? Me emme halua

12.9.2024 10:20

Eduskunta käsittelee syksyllä hallituksen ehdotusta säätää laki vientivetoisesta palkkamallista. Erityiseen huoleen sinulla on syytä, jos työskentelet naisvaltaisella alalla. Nämä alat jäävät palkkakehityksessä auttamatta jälkeen, koska julkisaloilla ei makseta sopimuskorotuksia ylittäviä palkkoja kuten vientisektorilla.

Suomeen kaavaillaan palkkamallia, jossa vientialojen palkankorotukset määrittäisivät palkankorotusten katon myös julkisaloille.

Vaikka asiasta on keskusteltu poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen kesken ja media on julkaissut aiheesta paljon uutisia ja analyysejä, politiikka- ja työmarkkinapuheesta kauempana arjessa työtä tekevän palkansaajan hämmennys ei ole vähentynyt. Päinvastoin.

Joku saattaa jopa esittää itselleen tai läheisilleen varovaisen kysymyksen, vaikuttaako tämä lopulta mitenkään minuun? Jos työskentelet julkisaloilla, vastaus on helppo: vaikuttaa, ja paljon.

Hallitusohjelman tavoite säätää laki vientivetoisesta palkkamallista tarkoittaa, että alasi palkankorotuksen enimmäistasosta halutaan päättää muualla kuin sinua edustavissa julkisalojen neuvotteluissa.

Tässä kohtaa on tarpeen muistuttaa, että JUKO ja sen jäsenliitot neuvottelevat jokaisen julkisaloilla työskentelevän vähimmäispalkankorotukset, myös järjestäytymättömien työntekijöiden.

Vientimallilaki rajoittaisi julkisalojen palkkaneuvottelujen tavoitteita, joten poliitikot ottaisivat välillisen vallan päättää palkoista ohi palkansaajien ja heitä edustavien järjestöjen. Samalla sivuutettaisiin julkisalojen työnantajat ja viedään heiltä valtaa neuvotella itsenäisesti palkankorotuksista.

Eivät lainsäätäjät toki konkreettisesti istuisi neuvottelupöytiin, mutta eduskunnan säätämä laki poistaisi pohjan julkisalojen todellisilta palkkaneuvotteluilta. Korotuksista on erittäin vaikeaa neuvotella itsenäisesti, jos raamit niille sidotaan lain kautta vientialoihin.

Erityiseen huoleen sinulla on syytä, jos työskentelet naisvaltaisella alalla. Näin siksi, että nämä alat jäävät palkkakehityksessä auttamatta jälkeen, koska julkisaloilla ei makseta sopimuskorotuksia ylittäviä palkkoja kuten vientisektorilla.

Julkisalojen ja yksityisen sektorin välistä palkkarailoa olisi käytännössä erittäin vaikea kaventaa, kun emme saisi enää ajoittain toteutettavia palkkaohjelmia valtakunnansovittelijan emmekä sovittelulautakunnan sovintoehdotusten kautta.

Miksi siis antaa poliitikoille valtaa päättää palkankorotusten tasosta? Jos he kuitenkin haluavat puuttua lakeja säätämällä palkkaneuvotteluihin, myös vastuu kuuluu heille.

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen vientivetoisesta palkkamallista, kunta- ja aluevaaleista on tulossa ensi keväänä palkkavaalit. Tällöin kysymme politiikoilta – Mikä on oikea palkankorotus julkisalojen palkansaajille?

Katarina Murto

Kirjoittaja on JUKOn hallituksen puheenjohtaja.

Sinua saattaa kiinnostaa myös | Lainsäädännön arviointineuvosto kyseenalaistaa lausunnossaan tarpeen hallituksen esitykselle niin sanotusta palkanmuodostuksen vientimallista | HS 12.9.2024

Sinua saattaa kiinnostaa myös | Työmarkkinamalli & hallitusohjelma | Julkisen sektorin akavalaisilla edelleen valmius neuvotella työmarkkinamallista – ”Palkoista päättäminen lailla olisi jäätävän huono vaihtoehto” 20.3.2024

Mikä JUKO?

  • Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
  • Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme neuvottelee paikallisesti ja edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
  • Missiona hyvinvoiva työelämä.
  • Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!

Lue lisää