Valtio | Työmarkkinaratkaisu on hyväksytty

Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja Valtion työmarkkinalaitos saavuttivat 22. helmikuuta neuvottelutuloksen valtion virka- ja työehtosopimukseksi sopimuskaudelle 2023–2025.

Osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet sopimuksen 23. helmikuuta.

Sopimusratkaisu on kaksivuotinen ja huomioi kokonaisuutena inflaation aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen.

2023: Palkat nousevat 1. toukokuuta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,5 prosenttia.

Lisäksi huhtikuussa 2023 maksetaan kertaerä, jonka suuruus on 12,2 prosenttia kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 500 euroa.

2024: Palkat nousevat 1. maaliskuuta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2 prosenttia. 1. maaliskuuta lukien toteutettavana on paikallisesti 0,5 prosentin suuruinen virastoerä.

Palkankorotusten kustannusvaikutus on 6 prosenttia ja kertaerän 1 prosentti työvoimakustannuksista.

Sopimukseen sisältyy myös tekstimuutoksia, jotka parantavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoa. Molempien vanhempien palkallinen vanhempainvapaa on jatkossa kestoltaan 32 arkipäivää. Lisäksi kehitettiin sopimuksen työaikamääräyksiä.

Valtiolla työskentelee noin 80 000 palkansaajaa, joista noin 40 prosenttia turvallisuussektorilla.

Valtion virka- ja työehtosopimuksesta neuvottelevat Valtion työmarkkinalaitos, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL.

Neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen prosessi etenee niin, että valtioneuvosto joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen. Valtioneuvoston käsittelyn jälkeen myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsittelee sopimuksen ja joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta sen.

Valtioneuvosto ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsittelevät sopimusta ensi viikolla: Valtion työmarkkinaratkaisu on hyväksytty | VM 23.2.2023.

JUKO järjestää luottamusmiehelle sopimuksen tarkemmasta sisällöstä Teams-infon. Kutsun infoon saat pian.

Neuvotteluhistoria

Joulukuussa alkaneet neuvottelut valtion kuluvan vuoden palkankorotuksista päättyivät tuloksettomina 18. tammikuuta. Tämän jälkeen palkansaajien ja työnantajan edustajat ovat neuvotelleet koko sopimuksesta eli palkankorotuksista, muista sopimusmääräyksistä ja sopimuskauden pituudesta.

Valtio faktat

Valtiolla yli puolet henkilöstöstä työskentelee akavalaisille tyypillisissä asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä.

Sopimus | Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus 1.3.2023 - 28.2.2025

Neuvottelijat | neuvottelupäällikkö Markku Kojo (JUKO) ja JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Jonne Rinne (SPJL)

Pääsopijat | JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Valtion työmarkkinalaitos

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

• Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat v irka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.
• Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.
• Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOlla on 3 500 luottamusmiestä eri puolilla Suomea. Työpaikalla he edustavat kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.