Valtio | Muutosneuvottelut päättyivät erimielisinä – THL:stä lähtee yli 200 ihmistä, henkilöstö huolestui kansallisen kriisivalmiuden puolesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuussa alkaneet muutosneuvottelut ovat päättyneet erimielisinä.

THL on ilmoittanut, että se irtisanoo 93 työntekijää. Eläköitymisten, määräaikaisuuksien lopettamisten ja liikkeenluovutusten vuoksi laitos vähentää yhteensä 206 henkilöä ja noin 182 henkilötyövuotta.

Määräaikaisuuksiin on laskettu tehtävät, joiden vähentäminen liittyy selkeästi jonkun toiminnon lopettamiseen tai joiden vähentäminen säästää valtion budjettirahaa.

JUKOn pääluottamusmies, tutkimusprofessori Timo Sinervo kertoo, että lisäksi päättyy suuri määrä määräaikaisuuksia, joissa ulkopuolisella rahoituksella toteutettu hanke loppuu. Vähennykset ovat yli 15 prosenttia THL:n nykyisestä henkilöstöstä.

– Vähennykset todennäköisesti kertautuvat tulevina vuosina, kun ulkopuolisen rahoituksen saaminen vähenee. Onkin todennäköistä, että esimerkiksi EU-rahoitusta jää tulematta Suomeen.

Sinervo huomauttaa, että kun yksi rahoitusta hakeva työntekijä irtisanotaan, rahaa jää saamatta usean työntekijän palkkaamiseen.

Muutosneuvottelujen yhteydessä THL muutti merkittävisti organisaatiotaan, kun mikrobiologian tietyt toiminnot siirtyvät paikkakunnalta toiselle ja kansantautien tutkimus siirtyy suurelta osin eri yliopistoille. Lisäksi useita yksiöitä järjesteltiin uudelleen tai lopetettiin kokonaan.

Toiminnoista monet ovat sellaisia, joissa THL:n asiantuntijat ja tutkijat ovat edustaneet Suomea EU:ssa ja globaalisti. He ovat myös tuoneet Suomeen ulkomaista tutkimusyhteistyötä, lääketieteellistä osaamista ja miljoonien rahoituksen.

”Eikö pandemiasta opittu mitään?”

Varapääluottamusmies, tutkimusprofessori Markus Perola huomauttaa, että strategisin perustein on päätetty lopettaa myös joitain lähes kokonaan ulkopuolisella rahoituksella toimivia tutkimusaloja.

– Näiden toimintojen lopettaminen ei tuo juurikaan säästöjä. Leikkausten taustalla on strateginen päätös tehtävistä, joita THL:n nykyjohdon mielestä ei pitäisi tehdä enää THL:ssä.

– Valitettavaa on, että esimerkiksi kansantautien ja muistisairauksien tutkimuksen vähentämisestä ja genetiikan tutkimuksen lopettamisesta on päätetty ilman varsinaista aitoa keskustelua tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, joita asia koskee.

Perola painottaa, että leikkaukset jo koronapandemian aikana äärimmilleen venyneen infektiopuolen asiantuntija- ja tutkimustoiminnassa pakottavat miettimään, ”eikö pandemiasta opittu mitään”.

Luottamusmiehillä ja henkilöstöllä onkin nyt pelko THL:n asiantuntemuksen ja toimintavalmiuksien ohenemisesta muun muassa kriisitilanteissa.

– Esimerkiksi biomarkkerilaboratorion lopettaminen tarkoittaa, että pitkät aikasarjat väestön terveydestä ja ravitsemuksesta katkeavat ja päätökset joudutaan tekemään epävarman tiedon pohjalta. Samoin kun vähennetään eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektorien asiantuntijatyötä, THL etääntyy kentällä tehtävästä työstä, Timo Sinervo pahoittelee.

Sinervo muistuttaa, että THL:n koko olemassaolon ajan rahoitus on sahannut edestakaisin: – Ensin saamme lisärahoitusta johonkin, sitten tehtävät säilyvät ilman rahoitusta ja joudumme muutosneuvotteluihin.

THL:n tehtävät perustuvat lakiin

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan THL:n tehtävät perustuvat lakiin, mutta sille osoitetut määrärahat ovat olleet useita vuosia epätasapainossa. 2000-luvulla THL on irtisanonut tuotannollis-taloudellisin perustein jo noin 400 työntekijää.

Nyt päättyneiden muutosneuvottelujen tavoite on sopeuttaa THL:n toimintaa 12 miljoonalla eurolla aiempina vuosina tehtyjen kehysleikkausten, uusien tuottavuusleikkausten ja kehysriihessä tehtyjen lisäleikkausten vuoksi. Tavoitteena on tasapainottaa laitoksen talous käynnissä olevalla kehyskaudella 2024–2027.

Tutkimus-, asiantuntija-, esihenkilö- ja hallintotehtävissä työskenteleviä muutosneuvotteluissa ovat edustaneet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn luottamusmiehet.

Timo Sinervo ja Markus Perola kommentoivat THL:n muutosneuvottelujen päättymistä JUKOn tiedotteessa, jonka julkaisi 33 mediaa 14. toukokuuta. Voit lukea uutisen vapaasti muun muassa Ilta-Sanomien, Ylen, MTV:n tai Iltalehden sivuilta.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Missiona hyvinvoiva työelämä.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!