Työterveyslaitos | Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt edelleen – yhä useampi työskentelee sairaana, myös työpaikan vaihto suunnitteilla monilla

Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisten työn imun vähentymisestä ja työssä tylsistymisen lisääntymisestä.

Työuupumuksen yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia kesän ja loppuvuoden 2023 välillä. Edelleen noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä.

– On tärkeää, että työuupumuksen yleistyminen on nyt pysähtynyt. Koska kuitenkin tiedämme työn imun ja työssä tylsistymisen vaikutukset terveyteen ja tuottavuuteen, ovat niissä tapahtuneet kielteiset muutokset huolestuttavia, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

– Työhyvinvoinnin heikentymisellä on monenlaisia kalliita kerrannaisvaikutuksia, joista myös työnantajien kannattaa olla kiinnostuneita. Se voi näkyä esimerkiksi irtisanoutumisina ja heikompana työssä suoriutumisena, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Huolestuttava uutinen on myös, että nuorten aikuisten työhyvinvointi on edelleen muita huonompaa.

Irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet erityisesti johtajilla ja nuorilla aikuisilla. Alle 36-vuotiaista noin joka kolmas on harkinnut työpaikan vaihtoa usein, sitä vanhemmista noin joka neljäs.

Sairaana töissä

Yhä useampi suomalainen kertoo työskennelleensä silloinkin, kun ei ole kokenut olevansa työkunnossa. Jopa 41 prosenttia on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana. Johtajista ja esihenkilöistä sairaana oli työskennellyt 45 prosenttia.

Sairaana työskentelyn yleistymisen taustalla on erityisesti työhyvinvoinnin heikentyminen.

– Sairaana työskentely on usein noidankehä. Kun ihminen on kuormittunut, hän työskentelee sairaana, jotta selviäisi tehtävistään. Sairaana työskentely kuitenkin kuormittaa entisestään ja näkyy myöhemmin työkyvyn huonontumisena ja sairauspoissaoloina, sanoo Hakanen tiedotteessa.

Johtajien työhyvinvointi on laskenut

Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevien työhyvinvointi on heikentynyt. He kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.

Työntekijöihin verrattuna johtajien kuormitustekijöissä korostuu liiallinen työmäärä. Työntekijöistä joka neljäs koki työmääränsä liialliseksi, johtajista joka toinen.

– Tyypillisesti esihenkilöt ja johtajat kokevat työssään työntekijöitä enemmän esimerkiksi työn imua, mutta nyt tämä ero on kuroutumassa umpeen. Se, että meillä on työpaikoilla inhimillistä ja hyvää johtamista, edellyttää, että johtajat voivat työssään hyvin, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Työterveyslaitos 28.2.2024 | Miten Suomi voi -seurantatutkimus