Työhyvinvointi voidaan muuttaa tuloksellisuudeksi ja euroiksi

Jatkuvat vaatimukset säästöistä ja leikkauksista luovat helposti näköalattomuutta, joka estää julkisten palveluiden laadun ja tuloksellisuuden parantamisen. Tarvitaan myönteistä kehittämisen näköalaa.

"Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toimiala, jossa työn tuloksellisuus vaikuttaa suuressa määrin vanhustyöhön sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tulevina vuosina tarvitaan vahvaa talouskasvua, jotta lisääntyvät palvelutarpeet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kyetään täyttämään", KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt toteavat.

KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt JUKO, KTN, Kunta-alan unioni (JHL ja Jyty) sekä TNJ järjestivät tiistaina 23. huhtikuuta sosiaali- ja terveysalan tuloksellisuusseminaarin. Järjestöt ovat käynnistäneet vuonna 2012 yhteisen tuloksellisuuskampanjan, jonka tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu sekä edistää tuloksellisuutta työpaikoilla. Tuloksellisuustyöllä halutaan vastata julkisen talouden kestävyysvajeen haasteisiin ja valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian tavoitteisiin.

KT ja pääsopijajärjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Kun työhyvinvointia lisätään, myös työn tuloksellisuus nousee. Myös vaikuttavuus ja laatu ovat osa tuloksellisuutta.

Lisäksi tuloksellisuuden mittaamista tulee kehittää. Käsitteistön tulee olla yhteisesti hyväksyttyä, on mitattava oikeita asioita ja tuloksellisuustyötä on tehtävä työpaikkatasolla yhteistoiminnallisesti. Henkilöstön ottaminen mukaan tuloksellisuustyöhön ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat jo itsessään työhyvinvointia.

Oikealla johtamisella tuloksellisuutta

Henkilöstön työhyvinvoinnilla voidaan merkittävästi parantaa tuloksellisuutta ja lisätä kilpailukykyä.

"Henkilöstön aineettoman pääoman merkitystä tulee nostaa organisaatioissa. Oikealla johtamisella saavutettavat euromääräiset hyödyt voivat olla yli kymmenkertaiset verrattuna kustannussäästöihin, joihin perinteisesti keskitytään", seminaarissa puhunut hallintotieteiden tohtori Marko Kesti MCompetence Oy:stä sanoo.

Työhyvinvoinnin parantaminen esimerkiksi vähentää sairauspoissaoloja, mikä merkitsee Kestin mukaan kunta-alalla vuositasolla 300 euron kustannussäästöjä henkilöä kohden.

"Asiat voidaan usein tehdä fiksummin ja sujuvammin, mikä lisää tuottavuutta ja tuloksellisuutta myös kunta-alalla. Henkilöstön kehittäminen tuo euromääräisiä hyötyjä 2000–3000 euroa henkilöä kohden. Kustannussäästöt tulevat henkilöstön kehittämisen sivutuotteena", Kesti havainnollistaa.

Lisätiedot seminaarin järjestäjiltä:

Marko Heikkinen, työmarkkina-asiamies, Jyty, 040 713 0150
Eija Kemppainen, edunvalvonta-asiamies, SuPer, 050 364 7480
Jorma Palola, neuvottelupäällikkö, KT, 050 512 5300

www.kt.fi/tuloksellisuus