Sote-palveluihin ei ole varattu riittävästi rahaa – tuloksena valtava yt-suma

”Näyttää, että käynnissä on sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo. Jo nyt laiminlyödään hoitotakuuta ja muita lakisääteisiä velvollisuuksia. Kuntien on lopetettava sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointi”, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Alibudjetointi on johtanut varsinaiseen yt-sumaan kunnissa. Tänä vuonna on käynnistetty tai käyty yt-neuvottelut jo useissa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymissä. Uusimpia esimerkkejä ovat:

• Essote Etelä-Savossa aloittaa yt-neuvottelut keskiviikkona 4.9. Kuntayhtymä pyrkii vähentämään hallinto- ja tukipalveluista noin 50 henkilötyövuotta ja kustannuksia muualta organisaatiosta noin yhdeksän miljoonaa euroa.
• Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä käynnisti elokuussa yt-neuvottelut, joissa se hakee 15 miljoonan euron vuotuisia ja pysyviä kustannussäästöjä ensi vuodesta alkaen. Henkilöstön vähennystarpeen arvioidaan olevan 250 henkilötyövuotta.
• Kymenlaakson Kymsote-yhtymän heinäkuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa henkilöstön vähentämistarpeeksi arvioitiin 429 henkilöä, joista noin 110 on irtisanomisuhan alla.

Alibudjetointi johtaa juurensa osittain valtionosuuksien leikkauksiin. JUKO vaatii uutta hallitusta varmistamaan budjettineuvotteluissa, että hallitusohjelmaan kirjattu noin miljardin euron palautus kuntien valtionosuuksiin toteutuu. Se on kuitenkin vasta perusta, jonka lisäksi on huolehdittava palvelujen saatavuudesta ja rahoittamisesta jatkuvasti.

”Valtionosuuden palautuksella kunnat pääsevät tilanteeseen, jossa ne olivat ennen kiky-leikkauksia. Sote-palvelujen jatkuvuus on turvattava kuitenkin pitkällä tähtäimellä. Nyt palvelujen kehittäminen tuntuu olevan välitilassa, koska kaikki odottavat sote-uudistuksen tarkempaa aikataulua. Tällainen odottelu ei ole oikein, koska palveluja tarvitaan koko ajan”, Maria Löfgren sanoo.

”Valtio ei voi vain seurata yhä kurjistuvaa tilannetta sivusta tai odottaa mahdollisen sote-uudistuksen valmistumista. Kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset on kompensoitava täysimääräisesti. Tämän lisäksi hallituksen on varattava erillistä korvamerkittyä rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi jatkossakin”, Löfgren painottaa.

JUKO seuraa huolestuneena sekä kuntayhtymien että peruskuntien yhä yleistyviä yt-menettelyitä.

”Näyttää siltä, että yt-neuvottelut laajenevat sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien muihinkin toimintoihin”, Löfgren huomauttaa.

Pulaa myös osaajista

Yhtä aikaa yt-neuvotteluiden kanssa monet kunnat tai kuntayhtymät kärsivät osaajapulasta. Avoinna on runsaasti työpaikkoja esimerkiksi lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, sairaanhoitajille, puheterapeuteille ja psykologeille.

”Jatkuvat irtisanomiset heikentävät julkisen sektorin houkuttelevuutta työnantajana. Asiantuntijat eivät hakeudu työpaikkoihin, joissa työtä tehdään jatkuvien säästöpaineiden ja irtisanomisuhan alla. Asiantuntijalla jää vain vähän aikaa varsinaisiin työtehtäviinsä, sillä monet koulutetut asiantuntijat tekevät julkisella sektorilla esimerkiksi monia toimistotehtäviä itse. Se ei ole mielekästä eikä taloudellisesti järkevää. Tällaisen kehityksen todellisia uhreja ovat palveluiden käyttäjät eli asiakkaat”, JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Holm sanoo.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Maria Löfgren
p. 040 568 2798, Enable JavaScript to view., Twitter: @marialofg

neuvottelupäällikkö Minna Holm
p. 044 335 0636, Enable JavaScript to view., Twitter: @MinnaHolm