Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän pääluottamusmiehet: Sote-palveluja kehitettävä nykymallin pohjalta

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymämalli on tuonut ensimmäistä kertaa saman katon alle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, eikä keinotekoinen raja palvelujen välillä ole enää esteenä oikea-aikaiselle ja oikeanlaiselle palvelulle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän nyt valmistelema perusterveydenhuollon palvelujen myyminen yksityiselle yhtiölle romuttaisi tämän tehokkaan yhteistoiminnan. Palaisimme vanhaan osaoptimointiin perustuvaan malliin, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kilpailisivat keskenään resursseista.

Kärsijöinä olisivat kuntalaiset ja kohoavien kustannusten kanssa kamppailevat jäsenkunnat. Hoidon tarpeessa oleva kuntalainen saattaisi joutua pompotelluksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, kun kumpikaan ei haluaisi ottaa vastuuta hoitokustannuksista.

Perusterveydenhuollon myyminen synnyttäisi erikoissairaanhoidon (PHHYKY) ja perusterveydenhuollon (yhteisyritys) välille vastaavan ostopalvelusopimusjärjestelmän, jollainen oli aiemmin Päijät-Hämeen keskussairaalan tuottaman erikoissairaanhoidon ja kuntien tuottaman perusterveydenhuollon välillä.

Yhteisyritysmallissa kunnat voisivat keskustella PHHYKY:n kanssa, mutta eivät palveluja tuottavan yhtiön kanssa. Kunnille jäisi tilanteessa lähinnä maksajan rooli.

Nykymalli mahdollistaa muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämisen. Osana lisäkouluttautumista yhtymän sisällä on voinut siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen. Tämä on toiminut hyvänä houkuttimena, jolla on saatu rekrytoitua aiempaa paremmin henkilökuntaa eri tehtäviin.

Yksityinen yritys toimii aina tuottaakseen voittoa: kuntalaisten perusterveydenhuoltoon tarkoitetuista varoista arviolta 5–10 prosenttia jaettaisiin voittona yrityksen omistajille.

Jotta voittoa syntyisi, yhtiö saattaa pyrkiä vähentämään henkilökuntaa ja vaikeuttamaan pääsyä lääkäriin – käytännössä siis laskemaan palvelujen laatua ja saavutettavuutta. Se tapahtuisi todennäköisesti niin, että kuntalaisille annettaisiin lääkärin vastaanottojen sijaan sairaanhoitajan vastaanottoja tai etäpalveluja myös niissä tilanteissa, jotka edellyttäisivät lääkärin arviota.

Kun lääkärin ajanvarausvastaanotolle ei pääse, kuormittuu päivystyspoliklinikka, jossa hoito on kalliimpaa ja jonne kuuluvat vain kiireellistä hoitoa vaativat päivystystapaukset.

Kyselymme (ESS 27.5.2020) mukaan iso osa PHHYKY:n perusterveydenhuollon lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on jo miettinyt työnantajan vaihtoa, jos yhteisyritys perustetaan.

Kuntalaisten, kuntien ja henkilöstön yhteinen etu on, että hyvinvointikuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään myös jatkossa nykymallin pohjalta. Perusterveydenhuolto on yhtymän budjetissa vain pieni osa, mutta terveydenhuollon osalta se on kaikkien kuntalaisten ensisijainen palvelu.

Päijät-Hämeen suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuspaineet tulevat lasten ja nuorten hyvinvointivajeesta sekä päihde- ja mielenterveysongelmista. Niiden hoidossa perusterveydenhuolto vahvistettuna sosiaalityöllä on avainasemassa.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 11. kesäkuuta 2020.

JUKO ry:n luottamusmiehet

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Anniina Vesikko, Jukka Puustinen, Leena Manelius, Linda Sydänmäki, Maija Liesegang, Mervi Fadjukov, Niko Korpi, Pia Iikkanen, Ritva Meritie, Tanja Pessala, Tarja Neuvonen,

Teemu Trygg ja Tiina Mikkonen