Opetusmateriaalien tekijänoikeudet kuuluvat tutkijoille ja opettajille

Yliopistoissa lähtökohtana on, että tutkijan tai opettajan tekemän opetusmateriaalin tekijänoikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan työntekijälle. Työnantajan käyttöoikeus kyseiseen materiaaliin edellyttää aina (nimenomaista) sopimista.

Opetusmateriaalina voidaan pitää esimerkiksi luentomonisteita, verkkokursseja, esityksiä sekä suullisesti pidettyjä luentosarjoja. Opettajalle syntyy tekijänoikeus itse laatimaansa opetusmateriaaliin.

”Tutkijan tai opettajan tekemän opetusmateriaalin tekijänoikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan työntekijälle ja työnantajan käyttöoikeus kyseiseen materiaaliin edellyttää aina sopimista.”

Yliopistoihin ei niin sanotun korkeakoulupoikkeuksen (esim. HE 161:1990) vuoksi sovelleta muualla vakiintunutta työsuhdetekijänoikeusolettamaa, jonka perusteella työnantaja saa oikeuden hyödyntää työsuhteessa työtehtävien täyttämiseksi syntyneitä tekijänoikeudella suojattuja teoksia toimintansa mukaisessa laajuudessa ilman erillistä sopimista.

Yliopistoissa tekijänoikeuksien siirrosta opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien osalta on siis aina sovittava nimenomaisesti. Jos työnantaja väittää omistavansa tekijänoikeuksia, pitää tämän pystyä näyttämään tekijänoikeuksiensiirtosopimus, jolla työntekijä on siirtänyt oikeutensa työnantajalle.

Jos opettaja sisällyttää laatimaansa opetusmateriaaliin muiden luomaa aineistoa esimerkiksi Kopioston kopiointiluvalla tai muulla luvalla, hänen tulee huomioida, missä laajuudessa lupa mahdollistaa materiaalin käytön. Opettajalle ei synny tekijänoikeutta siihen opetusaineiston osaan, johon hän on kopiointiluvalla tai muulla luvalla koonnut muiden luomaa aineistoa.

Huomattavaa on, että opettaja ei voi myöskään antaa edelleenluovutus- tai muunteluoikeutta tällaiseen aineistoon, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu aineiston tekijän ja opettajan välillä.

Tekijäoikeuden siirrosta on aina sovittava nimenomaisesti, kohtuullista korvausta vastaan

Yliopistoissa tekijänoikeuksien siirrosta opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien osalta on aina sovittava nimenomaisesti. Opettajan perustehtäviin ei kuulu opetusmateriaalin valmistaminen muiden tarpeisiin, vaikka se olisi teknisesti mahdollista, ellei työsopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu opetusmateriaalin tuottamisesta.

Työnantajalle ei siirry oikeuksia opetusmateriaalin käyttämiseen pelkästään työsuhteen perusteella.

Jos yliopisto haluaa opettajan laativan opetusmateriaalia koko yliopiston käyttöön, yliopiston ja opettajan tulee nimenomaisesti sopia opetusmateriaalin käyttöön liittyvistä oikeuksista ja niistä saatavasta kohtuullisesta korvauksesta.

Jos työnantaja edellyttää niin kutsuttua vastikkeetonta oppimateriaalien oikeuksien luovuttamista ilman minkäänlaista korvausta työntekijälle, tulevat asiassa arvioitaviksi sopimuksen kohtuullisuuteen ja pätevyyteen liittyvät seikat. Tekijänoikeuksien luovutuksen osalta on huomioitava, että sopimus on juridinen oikeustoimi, joka luo molemmille osapuolille oikeuksia ja velvoitteita.

Myös keväällä tekijänoikeuslakiin toimeenpantava tekijänoikeusdirektiivi edellyttää korvauksista sopimista oikeuksia luovutettaessa.

Luovutuksista tulee sopia tapauskohtaisesti. Työhönoton yhteydessä tehtävät vastikkeettomat ja kohtuuttomat yleisluontoiset sopimuslausekkeet työntekijälle kuuluvien tekijänoikeuksien luovuttamisesta yliopistotyönantajalle ovat lähtökohtaisesti hyvän tavan vastaisia ja siten kohtuuttomia tai mitättömiä. Työntekijän kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä luottamusmieheen tai ammattiliittoonsa, jos työnantaja tarjoaa tällaista sopimusta allekirjoitettavaksi.

”Jos yliopisto haluaa opettajan laativan opetusmateriaalia koko yliopiston käyttöön, tästä tulee nimenomaisesti sopia ja samalla on sovittava opettajan saamasta kohtuullisesta korvauksesta.”

Jos vastikkeetonta oikeuksien luovutusta vaaditaan työsuhteen kestäessä eikä samalla sovita muista ehdoista, kyse on useimmiten sopimuksen sijasta yksipuolinen sitoumus, jossa työntekijälle ei synny mitään oikeuksia, mutta hän luovuttaa omia oikeuksiaan. Laajaa oikeuksien luovutusta työntekijältä ei edellä mainituin perustein voida pätevästi edellyttää työsopimuksen voimassa ollessa.

Työnantaja ei voi myöskään yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja, kuten edellyttää oikeuksien luovutusta koskevan sopimuksen allekirjoittamista. Lähtökohtaisesti oikeuksiensiirtosopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytymisestä ei voida siten myöskään rangaista työntekijää (esimerkiksi varoituksella tai työsuhteen päättämisellä).

Työsopimuslain mukaan työntekijää ei voida määräaikaisuuden takia asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan, joten sopimusliitettä ei voida edellyttää myöskään määräaikaisen työsopimuksen uusimisen yhteydessä tai sen edellytyksenä.

Luovutussopimuksen on oltava konkreettinen ja tarkka

Työntekijällä ei siis ole velvollisuutta luovuttaa tekijänoikeuksiaan työnantajalle, vaan hän voi myös pitää opetusmateriaalien oikeudet omassa hallinnassaan.

Jos työntekijä kuitenkin päättää luovuttaa korvausta vastaan opetusmateriaaliinsa liittyviä tekijänoikeuksia työnantajalle, luovutus tulee konkretisoida sopimuksessa selkeästi.

Sopimuksesta tulee käydä ilmi esimerkiksi, mihin käyttötarkoitukseen tekijänoikeudet luovutetaan (esim. verkko-opetukseen, opetustallenteeksi, painotuotteen tekemiseksi), millaiselle henkilöryhmälle opetusmateriaali on tarjolla (esim. avoimesti verkossa, tietyn opintojakson opiskelijoille) sekä ajanjakso, jonka materiaali on tarjolla (esim. tietty kurssi, opetusperiodi, lukuvuosi). Myös maantieteellisestä rajauksesta on hyvä sopia.

Lisäksi on hyvä sopia siitä, miten sopimus voidaan irtisanoa. Etenkään määräaikaisten työntekijöiden ei kannata luovuttaa oikeuksiaan työnantajalle työsopimuksensa kestoa pidemmälle ajalle.

Olennaista on myös, luovutetaanko sopimuksella yksinomaiset oikeudet vai rinnakkainen käyttöoikeus. Jos opettaja luovuttaa työnantajalle poikkeuksettoman yksinomaisen oikeuden luomaansa opetusmateriaaliin, täytyy huomioida, että hän ei saa sen jälkeen enää myöskään itse hyödyntää opetusmateriaalia missään toiminnassa.

Myös rinnakkaisen käyttöoikeuden luovuttaminen voi tosiasiallisesti rajoittaa aineiston myöhempää käyttämistä esimerkiksi oppikirjoissa. Opetusmateriaalin muuntelu- tai edelleenluovutusoikeuden kanssa kannattaa olla äärimmäisen harkitsevainen rinnakkaista käyttöoikeutta luovutettaessa.

Tilanne yliopistoissa

Immateriaalioikeuksista sopimisen tilanne vaihtelee yliopistoissa merkittävästi. Tällä hetkellä osalla yliopistotyönantajista on voimakas pyrkimys sopia oikeuksiensiirroista esimerkiksi tutkimustulosten osalta osana työsopimusta. Oikeuksiensiirtosopimukset ovat yliopistoissa usein laajuudeltaan hyvin vaihtelevia, ja joissain on ollut kirjauksia myös opetusmateriaaleista.

Koronapandemia ja etäopetus ovat selvästi kiihdyttäneet työnantajan halukkuutta tehdä sopimuksia myös koskien opetusmateriaalien tekijänoikeuksia.

Osassa yliopistoista työnantaja on tuonut oikeuksiensiirtosopimuksia yt-neuvottelukuntaan, ja niistä on neuvoteltu pääluottamusmiesten tai muiden henkilöstöjärjestöjen valitsemien edustajien kanssa. Valitettavasti on ollut myös tilanteita, joissa sopimuksista ei ole pyritty neuvottelemaan lainkaan, vaan työnantaja on pyrkinyt yksipuolisesti sanelemalla saattamaan oikeuksiensiirtoa koskevat sopimukset voimaan.

”Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan liittoosi yliopistosektorin tekijänoikeussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Myös luottamusmiehet auttavat tarvittaessa oikeuksiensiirtosopimuksiin liittyvissä asioissa.”

On syytä olla tarkkana sen suhteen, allekirjoittaako työnantajan tarjoamaa, etenkään vastikkeetonta sopimusta. Liitot palvelevat jäseniään myös tekijäoikeuskysymyksissä. Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan liittoosi yliopistosektoriln tekijänoikeussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Myös luottamusmiehet auttavat jäseniä tarvittaessa oikeuksiensiirtosopimuksiin liittyvissä asioissa.

Mia Weckman, edunvalvontajohtaja, Tieteentekijät

Salla Viitanen, lakimies, Tieteentekijät

Tarja Niemelä, toiminnanjohtaja, Professoriliitto

Katja Aho, neuvottelupäällikkö, JUKO ry

Ira Hietanen-Tanskanen, lakimies, OAJ

Konstantin Laakkonen, lakimies, Lääkäriliitto

Anna Tikkanen, lakimies, TEK

Kirjoittajat ovat JUKOn IPR-työryhmän jäseniä.

Mikä IPR-ryhmä?

JUKOn yliopistoneuvottelukunta perusti alaisuuteensa IPR-ryhmän vuonna 2019. Ryhmä tarkkailee yliopistojen immateriaalioikeuksiin liittyviä asioita ja tilanteita ja avustaa luottamusmiehiä neuvoteltaessa työnantajan kanssa immateriaalioikeuksista. Alkuvuodesta 2021 ryhmältä valmistuu yliopistoissa työskenteleville akavalaisten liittojen jäsenille suunnattu IPR-opas, jota julkaisun jälkeen on saatavilla omasta liitosta.