Neuvottelut | Katso täältä yhteiset neuvottelutavoitteemme työelämän parantamiseksi

Julkisen sektorin ja julkisrahoitteisten alojen virka- työehtosopimusneuvottelut koskevat kaikkiaan yli 660 000:ta palkansaajaa. Heistä 200 000 on akavalaisia JUKO-liittojen jäseniä.

Parhaillaan neuvotellaan valtion, kirkon ja yliopistojen palkansaajien sopimuksista. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön sopimusneuvottelut käydään tänä keväänä.

Kullakin JUKOn sektorilla on omat, keskeiset sopimustavoitteensa ja JUKOn hallitus on vahvistanut kaikille sektoreille myös yhteiset tavoitteet.

Palkka – ostovoimaa parantavat korotukset

Yhteistä ovat ostovoimaa parantavat, prosentuaaliset palkankorotukset. Tavoittelemme yleiskorostuksia jokaisella sektorillamme.

Yleiskorotus on palkankorotus, joka maksetaan samansuuruisena kaikille kyseisen virka-/ työehtosopimuksen piiriin kuuluville palkansaajille.

Palkaton työ palkalliseksi

Poikkeuksellisen haastavana epäkohtana JUKO pitää valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla työn harmaata aluetta, eli palkatta tehtyjä työhön liittyviä matkoja.

Laajat työskentelyalueet ja monipaikkainen työ on tuhansien julkisen sektorin palkansaajien arkea muun muassa poliisissa ja puolustuksessa, sote-alalla sekä kuntien ja valtion henkilöstölle.

Tällainen työn harmaa alue on JUKOn mielestä tunnistettava ja korvattava rahana tai vapaana.

JUKO ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN kysyivät valtion ja kuntien henkilöstöltä edellisen kerran palkatta matkustamisesta viitisen vuotta sitten. Silloin yli puolet työnsä vuoksi omalla ajalla matkustavista reissasi korvauksetta.

JUKO arvioi, että edellisestä kyselystä muun muassa työ- ja elinkeinopalvelujen siirtyminen valtiolta kuntiin on kasvattanut entisestään omalla ajalla palkatta työasioissa matkustavien määrää.

Perhe – omaishoitovapaa ja hedelmöityshoitojen vaatimat poissaolot palkallisiksi

Haluamme jatkaa edelleen perheen ja työelämän yhteensovittamista. JUKO-liittojen mielestä työnantajien ja työyhteisöjen myönteisellä suhtautumisella perheisiin voidaan osaltaan vaikuttaa jopa syntyvyyteen, siksi muun muassa hedelmöityshoitojen edellyttämät poissaolot on saatava palkallisiksi.

Yhä useampi työssäkäyvä aikuinen huolehtii joiltain osin omista tai puolisonsa ikääntyvistä vanhemmista, siksi JUKOn sektorien yhteisenä tavoitteena on oikeus palkalliseen omaishoitovapaaseen äkillisissä tilanteissa. Saattohoitoon osallistuminen on osa tätä tavoitetta. Tavoitteet koskevat myös vammaista tai sairasta läheistä.

JUKOn työmarkkinakysely – Luottamusmiehille on tarvetta

Joka viides JUKOn työmarkkinakyselyyn viime syksynä vastanneista oli tarvinnut luottamusmiehen apua edeltäneen puolen vuoden aikana.

Eniten JUKO-liittojen jäsenet tarvitsivat luottamusmiestä yt-neuvotteluissa ja palkkaa tai työaikaa koskevissa tilanteissa.

Useimmin apua oli osattu pyytää maaseutumaisissa kunnissa, missä luottamusmieheen oli tukeutunut vastaajista 31 prosenttia. Eniten luottamusmiehen puoleen käännyttiin Länsi-Suomessa, ja sektoreista useimmin luottamusmiestä olivat tarvinneet työntekijät hyvinvointialueilla.

Luottamusmiehet ovat koulutettuja virka- ja työehtosopimusten paikallisia neuvottelijoita ja asiantuntijoita

Jos julkisalojen työpaikoille ei löydy jatkossa riittävästi luottamusmiehiä, moni asia hankaloituu ja edessä on jopa systeemiä horjuttavia ongelmia.

Näin siksi, että paikallisten palkankorotuserien jakamisesta neuvottelevat luottamusmiehet. Myös yt- tai muutosneuvottelujen käyminen hankaloituu ja paikallinen työn ja työelämän kehittäminen pysähtyy. Lopulta koko työyhteisön tuottavuus heikkenee.

Jotta työpaikoille saadaan riittävästi luottamusmiehiä myös jatkossa, JUKO haluaa varmistaa, että luottamusmieheksi lähtevän palkka- ja urakehitys turvataan luottamusmiestehtävän aikana.

Aikaa tehtävän hoitamiseksi on oltava riittävästi ja luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta on laajennettava nykyisestä.

Tärkeänä JUKO-liitot pitävät luottamusmiehille nykyistä parempaa irtisanomissuojaa, sillä luottamusmiehet ajavat työpaikalla edustamiensa työntekijöiden etuja ja asettuvat suhteessa työnantajaan tarvittaessa myös hankaliin tilanteisiin.

Ilman luottamusmiestä JUKO-liittojen jäsenet joutuisivat ratkomaan työnantajan kanssa itse mahdolliset työhön liittyvät kiistat tai epäselvyydet.

Kyselyn tausta

• JUKOn ajankohtaistutkimuksen toteutti Verian 26.9.–4.11.2024.
• Nettipaneeliin vastasi Manner-Suomessa yhteensä 1 989 valtion, kuntien, yliopistojen ja seurakuntien työntekijää.
• Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue, miten neuvottelukierrosta kommentoivat Ylen uutisissa (28.1.) korkeakoulutettuja sopimusneuvotteluissa edustavan JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto ja JUKOn valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja Jonne Rinne.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme neuvottelee paikallisesti ja edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Missiona hyvä työelämä.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!