Neuvottelut | Työmarkkinaneuvottelujen Q & A

// Päivitetty 14.3. //

Julkisalan akavalaisten palkoista ja työehdoista neuvotellaan parhaillaan valtiolla ja yliopistoissa. Myös kuntasektorin ja hyvinvointialuesektorin neuvottelut alkoivat tiistaina 11. maaliskuuta.

Akavalaisia julkisen sektorin ja julkisrahoitteisten alojen ammattiliittojen jäseniä neuvotteluissa edustaa JUKO, jonka vastuulla on neuvotella ja sopia 35 liiton yhteensä 200 000 jäsenen virka- ja työehtosopimuksista.

Työmarkkinaneuvottelut ovat monivaiheinen prosessi, jonka seuraaminen on haastavaa. Ammattiliittojen jäsenten on kuitenkin tärkeää tietää muun muassa, mikä on sopimukseton tila, milloin se alkaa tai kuka päättää järjestöllisistä toimista.

Kokosimme avuksesi yleisimpiä neuvotteluihin liittyviä kysymyksiä ja vastaukset niihin.

Mitä tarkoittaa sopimukseton tila ja milloin se alkaa?

• Sopimukseton tila on työmarkkinoiden yleinen käytäntö. Jos neuvottelijat eivät saavuta määräaikaan mennessä neuvottelutulosta, jonka osapuolet hyväksyvät uudeksi virka-/työehtosopimukseksi, koko ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan.

Mikä on jälkivaikutus?

• Sopimuksettomassa tilassa virka- ja työehtosopimusten kaikki määräykset ovat edelleen voimassa jälkivaikutuksella. Tämä tarkoittaa, työnantajan ja palkansaajien on noudatettava päättynyttä sopimusta uuden sopimuksen voimaantuloon asti.
• Jälkivaikutus ei ulotu työrauhavelvollisuuteen. Kun työehtosopimus ei ole voimassa, työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja. Sopimuksettomassa tilassa molemmilla osapuolilla (palkansaajat ja työnantajat) on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin uuden työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Laillinen työtaistelu edellyttää kuitenkin aina järjestöpäätöstä.

Kuka päättää järjestöllisistä eli työtaistelutoimista?

• Järjestölliset toimet (työtaistelu) alkavat järjestöpäätöksellä. JUKOssa päätös tehdään sekä liitoissa että JUKOn hallinnossa.

Mitä tarkoittavat järjestölliset toimet?

• Sopimuksettomassa tilassa työmarkkinaneuvottelujen vauhdittamisen keskeinen käytettävissä oleva keino ovat järjestölliset toimet eli työtaistelu.
• Jos ammattiliitot toteavat tarvitsevansa järjestöllisiä toimia turvatakseen jäsenilleen/kaikille palkansaajille riittävän neuvottelutuloksen, ne jättävät työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen.
• Lakkovaroitus on annettava niin, että lakko voi alkaa aikaisintaan neljäntoista vuorokauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä.
• Myös tämän jälkeen palkansaajien tavoite on aina jatkaa neuvotteluja neuvottelutuloksen saavuttamiseksi, sillä tavoitteena ei ole lakko vaan sopimus. Lakkovaroituksen antamisen jälkeen ammattiliitot siirtyvät kuitenkin tilaan, jossa myös lakko on mahdollinen.

Virkamiehellä on oikeus työtaistelutoimiin, laissa eräitä rajoituksia

• Virkamiehillä (ja viranhaltijoilla) on oikeus osallistua työtaistelutoimiin kuten muillakin palkansaajilla. Lainsäädäntö rajoittaa kuitenkin joitain virkamiesten työtaistelutoimia, muun muassa ylityökieltoa. JUKO ja sen liitot huolehtivat, että tarpeen tullen virkamiehet saavat täsmennettyä tietoa.

JUKO neuvottelijana

• JUKO pyrkii ratkaisuun aina ensin neuvottelen ja sopien.

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

• Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa.
• Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.
• Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia.
• Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.