Kunta-alan työntekijät kiirehtivät kuntauudistusta

Henkilöstöasioita selvittämään ja pohtimaan tulee perustaa oma ryhmänsä. Se edistäisi ja vauhdittaisi muutosta. Kunta-alan palkansaajajärjestöjen vahva yhteinen tahto on, että kuntauudistus pitää nyt kerralla ja kunnolla viedä läpi, eikä riiputtaa henkilöstöä "löysässä hirressä".

Kuntauudistus on muutakin kuin rajojen siirtelyä. Samalla on ratkaistava kuntien tehtävien rahoitus. Kuntatyönantajan ja kuntatyöntekijöiden yhteistä tuloksellisuustyötä on jatkettava, ja siinä on painotettava julkisen palvelutuotannon erityispiirteitä. Mekaaninen tuottavuuden mittaaminen ei siihen sovi. Koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettava. Työn vaativuuden ja tuloksellisuuden kasvun tulee näkyä myös palkitsemisessa. Pääsopijajärjestöt puolustavat myös henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, sillä ne turvaavat osaamista ja palvelujen laatua sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Kuntapalveluille tulee laatia selkeät taso- ja laatukriteerit. Kuntien perustehtävät ja niiden rahoitus on arvioitava uudelleen, jotta kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö asuinpaikasta riippumatta. Lähipalvelujen saatavuus on taattava laajasti.

Pääsopijajärjestöt pitävät erinomaisena työpaikkaomavaraisuuden, työssäkäyntialueen ja yhdyskuntarakenteen huomioimista kuntarahoituksen uudistamisessa. Tämä pakottaa myös työssäkäyntialueiden vaurastuneet ympäryskunnat ottamaan huomioon koko alueen tarpeet.

Kuntakoon kasvu edellyttää, että luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota kehitetään ja niiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Kuntaliitokset aiheuttavat palkkaharmonisaation tarvetta eli kustannuspaineita, mikäli eroja esiintyy yhdistyvien kuntien välillä. Harmonisoinnin tulee tapahtua viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluessa kuntaliitoksesta.

Kuntien pinta-alan kasvu lisää henkilöstön virantoimitusmatkoja ja useissa työpisteissä työskentelyä. Virka- ja virantoimitusmatkoja koskevia sopimusmääräyksiä on kehitettävä niin, että matkustaminen tapahtuu työaikana. Työaikamääräyksiä on kehitettävä siten, ettei työhön sidonnaisuus kasva kohtuuttomaksi. Työhön liittyvän matkustamisen lisääntyminen vie työaikaa, mikä vaatii työtehtäviin lisää resursointia. Etätyön ja etäkokousten käyttöä on lisättävä, ja tähän on panostettava.

Rakennemuutososaaminen ja sen käyttö tulee ulottaa myös julkiselle sektorille. Muutosta valmistelevaan hallintoon on varattava tarvittavat ja asiantuntevat resurssit. Hallinnossa on oltava organisointitaitoa ja kokemusta muutosjohtamisesta. Erityisesti tietojärjestelmien harmonisoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja siten voimavaroja palveluiden tuottamiseen.

Henkilöstön tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava, kun toimintoja ja rakenteita uudistetaan. Henkilöstö on otettava alusta asti mukaan uudistamaan rakenteita ja tuottavuutta. Laadukkaiden palveluiden edellytyksenä on henkilöstön korkea ammattitaito.

Valtionosuusrahoituksen tulee olla selkeää ja mahdollistaa, että palvelun tuottaja voi toimia laadukkaasti. Yhdellä koulutuksen järjestäjällä voi olla opiskelijoita yli sadasta kunnasta. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen uudistaminen ns. yhden putken malliin monimutkaistaisi rahoitusjärjestelmää merkittävästi. Koulutuksen ja opetuksen tuottamisen kannalta ei resurssien kiertäminen kotikuntien kautta ole mitenkään perusteltavissa.

Aluehallintoviraston toimivaltaa puuttua lainsäädännön vastaisiin tilanteisiin tulee lisätä.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872

Kunta-alan unioni
puheenjohtaja Jarkko Eloranta, (JHL), puh. 0400 912 399
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, (Jyty), puh. 0400 537 756

Tekniikka ja Terveys KTN
puheenjohtaja Keijo Houhala, puh. 0400 551 175

Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ
puheenjohtaja Silja Paavola, puh. 050 527 5085