Kunta-alan asiantuntijat ja esimiehet historiansa laajimman lakon kynnyksellä, lukuisat kuntapalvelut hiljenevät viikoksi eri puolilla Suomea – JUKO: ”Osaoptimointi vaarantaisi julkiset palvelut”

Edessä on historiallisen laaja lakkoaalto, kun akavalaisia kunta-alan asiantuntijoita ja esimiehiä edustavan neuvottelujärjestön JUKOn lakot alkavat kymmenessä kaupungissa tiistaina.

JUKOn kanssa samaan aikaan 3.–9. toukokuuta lakkoillevat myös ammattiliitot JHL ja Jyty, joten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa sekä Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä lakossa on yhteensä yli 81 000 palkansaajaa.

Töistä onkin jäämässä pois jopa joka viides kuntien 425 000 palkansaajasta.

Lakkojen tavoitteena on vauhdittaa kuntasektorin jumiutuneita virka- ja työehtoneuvotteluja. Vauhtia JUKO, JHL ja Jyty hakevat käynnissä olevalle sovittelulle myös Helsingin Narinkkatorin yhteisestä mielenilmauksesta perjantaina 6. toukokuuta kello 12–16.

Vaikutusta kuntalaisten arkeen – mutta ei henkeen, terveyteen, turvallisuutteen eikä omaisuuteen

Akavalaisten lakot tuntuvat laajalti kaupunkien palveluissa muun muassa opetuksessa ja päivähoidossa, sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa, teknisissä palveluissa ja hallinnossa.

JUKOn ja sen jäsenliittojen lakot koskevat kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), SOTE-sopimusta, opetushenkilöstön (OVTES) ja teknisen henkilöstön (TS) sopimuksia.

Myös koko kunta-alaa koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu.

Lakkojen ja ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ulkopuolelle on rajattu tehtävät, jotka voivat aiheuttaa kansalaisten hengen, terveyden, turvallisuuden tai omaisuuden vaarantumisen.

”Osaoptimointi vaarantaisi julkiset palvelut”

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen ja toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottavat, että tavoitteena on edelleen vähintään 2 prosentin yleiskorotus tälle vuodelle.

– Aivan ehdottomasti tarvitsemme lisäksi monivuotisen palkkaohjelman korjaamaan kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä verrattuna yksityiseen sektoriin, Luukkainen painottaa.

– Monilla aiemmilla neuvottelukierroksilla julkisen sektorin palkansaajat ovat joutuneet tyytymään äärimaltillisiin, jopa nollakorotuksiin. Niiden päälle vuonna 2016 he pelastivat Suomen kilpailukyvyn kiky-sopimuksella, Luukkainen muistuttaa.

JUKO haluaa myös turvata käynnissä olevassa sovittelussa kunta- ja hyvinvointialueiden neuvottelujärjestelmän ja sopimustoiminnan tulevaisuuden.

– Kaikille yhteisistä työehdoista on jatkossakin neuvoteltava yhdessä ja samalla kertaa. Osaoptimointi ja tietyn ammattiryhmän suosiminen muiden kustannuksella vaarantaisi julkiset palvelut, Löfgren tähdentää.

– Yhdenvertaisuus palvelujen käytössä ja niitä tuotettaessa on hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka, joka edistää yhteen hiileen puhaltamista henkilöstön kesken ja heitä johdettaessa.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan sopimusneuvottelut 28. helmikuuta. Kuukautta myöhemmin palkansaajajärjestöt hylkäsivät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen täysin riittämättömänä. Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen puolestaan ilmoitti viime perjantaina, ettei lautakunnalla ollut mahdollisuutta antaa vielä sovintoehdotusta.