11.5.2021 09:01
Enemmistö kuntapäättäjistä uskoo kuntien palkansaajien työhyvinvoinnin paranevan tai pysyvän ennallaan tulevina vuosina. Tieto ilmenee julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan tiistaina julkistamasta kuntapäättäjille suunnatusta kyselystä.
Kyselyssä 36 prosenttia päättäjistä uskoo kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan tulevina vuosina. Vastaajista 30 prosenttia uskoo heikkenemiseen ja 32 prosenttia vastaa työhyvinvoinnin säilyvän nykytasolla.
Arvio valtuutetun roolista kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäjänä jakoi päättäjät kahteen leiriin.
Vastaajista 49 prosenttia koki, että valtuutetulla on merkittävä rooli kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä. Vastaustaan he perustelivat muun muassa sillä, että kysymys on strateginen ja siihen voidaan vaikuttaa budjetissa.
Sen sijaan 44 prosenttia arvioi, että valtuutetulla ei ole merkittävää roolia ja 6 prosenttia, ettei valtuutetulla ole lainkaan roolia kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnin edistäjänä.
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistuttaa, että kuntavaaleissa on tärkeää valita päättäjiä, jotka haluavat taata laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille.
- Kuntien työntekijöille kyse on resursseista ja mahdollisuudesta tehdä työnsä hyvin. Näillä kahdella on suora yhteys. Valtuutetuilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa kuntien henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn.
Kunta-alan 420 000 palkansaajasta kolmasosa kuuluu JUKOn neuvottelemien virka- ja työehtosopimusten piiriin. JUKO-liittojen jäsenistä liki 65 prosenttia eli runsaat 130 000 akavalaista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa.
JUKO on lähettänyt kaikille puolueille kuntien palkansaajien työhyvinvointiin liittyvät JUKOn kuntavaaliteesit.
Kuntien työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain noin 2 miljardia euroa. Kevan mukaan tästä summasta arviolta noin 500 miljoonaa olisi mahdollista säästää hyvällä työkykyjohtamisella.
AulaResearch toteutti Kevan kuntapäättäjäbarometrin 11.12.2020–14.1.2021. Kyselyyn vastasi Manner-Suomessa 1 126 kuntapoliitikkoa. Kohderyhmänä olivat kunnanvaltuutetut ja kunnanhallitusten jäsenet.