Julkisalojen akavalaiset haluavat perhevapaauudistuksen vaikutukset myös työehtoihin

Lähes 200 000:ta akavalaista asiantuntijaa ja esihenkilöä työehtoneuvotteluissa edustava JUKO haluaa ensi vuoden alussa alkavalla neuvottelukierroksella parannuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottaa, että eduskunnan parhaillaan käsittelemän perhevapaauudistuksen myötä myös julkisalojen virka- ja työehtosopimusten tulee jatkossa tunnustaa erilaiset perhemuodot.

- Tarjoamme nyt kunnille, valtiolle, yliopistoille ja kirkolle erinomaista tilaisuutta nykyaikaistaa työnantajamainettaan.

- Perhevapaauudistuksen tavoin JUKO tähtää siihen, että perhe päättää itse kumpi vanhemmista jää hoitamaan lasta. Työehtosopimuksissa onkin jatkossa lähdettävä siitä, että vanhemmat ovat tasa-arvoisesti oikeutettuja palkalliseen vapaaseen.

Löfgren korostaa, että tammikuussa alkava julkisalojen sopimuskierros on juuri oikea hetki pyrkiä viemään uudistuksen tavoitteet virka- ja työehtosopimuksiin. Jos perhevapaauudistus hyväksytään, se tulee voimaan ensi vuoden elokuussa.

- Perhevapaita koskevat työehtomääräykset happanevat käsiin, jos emme ota huomioon lakiuudistusta. Työnantajien kannattaa myös muistaa, että Kela-korvauksen korotus mahdollistaa palkallisen perhevapaan pidennyksen pitkälti ilman lisäkustannuksia, Löfgren huomauttaa.

Työntekijän oikeus perhevapaisiin perustuu lähtökohtaisesti työsopimuslakiin. Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu oikeudesta palkallisiin perhevapaisiin. Palkallisen perhevapaan ajalta työntekijän Kela-korvaus hyvitetään työnantajalle.

Lakimuutos mahdollistaa vuodessa viisi palkatonta omaishoitopäivää

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO tavoitteli jo viime sopimuskierroksella työehtoihin palkallisia omaishoitopäiviä.

- Saimme tuolloin todella paljon palautetta vapaasta ja sen palkallisuuden tarpeellisuudesta. Tiedossa on, että pitkät palkattomat poissaolot töistä aiheuttavat muun epävarmuuden rinnalle myös taloudellisia huolia ja että pääosa kuormasta kertyy nimenomaan pienituloisille naisille.

- Myös yhteiskunta säästää omaishoitovapaassa, kun hoivapalveluja jää niiden ajalta käyttämättä, Löfgren huomauttaa.