Hallitusohjelma | Järjestöt: Hallituksen ei pidä sekaantua työmarkkinamalliin

Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (muun muassa ILOn yleissopimus) on turvattu ammattiliitojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia. Tämä tarkoittaa oikeutta neuvotella työ- ja virkaehtosopimukset, eli palkat, palkankorotukset ja työehdot.

Tätä sopimusyhteiskuntaa ja kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa jo yli sata vuotta.

Ammattiliittojen keskeinen tehtävä neuvotella ja sopia palkansaajien puolesta työ- ja virkaehtosopimukset turvaa työmarkkinoiden tasapainoa ja edistää yhteiskuntarauhaa. Ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa ei voida alistaa poliittisten päättäjien ja eduskunnan tehtäväksi.

Työtaisteluoikeus kuuluu osana ammatilliseen järjestäytymisvapauteen, joka turvataan Suomen perustuslaissa ja erityisesti Suomea velvoittavissa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä EU:n perusoikeuskirjassa.

Työlainsäädännön keskeinen periaate on heikomman osapuolen eli työntekijän suojelu.

Hallituksen aikomus vahvistaa lainsäädännöllä vientivetoinen työmarkkinamalli on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Käytännössä hallitus myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta, koska lakot ja muut työtaistelutoimet menettäisivät merkityksensä työ- ja virkaehtosopimuskausien päätyttyä.

Työnantajapuoli tietäisi jo etukäteen, että laki takaisi vientivetoisen työmarkkinamallin mukaisen ratkaisun. Koko julkinen sektori ja kaikki muut yksityisen sektorin liitot vientiliittoja lukuun ottamatta menettäisivät sopimusautonomian.

Sovittelijainstituutio on luotu työriitojen ratkaisemiseksi. Jos sovittelijainstituutio edistäisi vain Elinkeinoelämän Keskusliiton yksipuolisia työmarkkinatavoitteita, instituutio menettää täysin merkityksensä. Arvostus sovittelijainstituutioon edellyttää kaikkien työmarkkinatoimijoiden luottamusta ja sovittelutoiminnan puolueettomuutta.

Palkansaajien luottamus sovittelijaa kohtaan rapautuisi, koska laki estäisi sovittelijan puolueettoman sovittelutoiminnan.

Valtakunnallisten sopimusten lisäksi lakiin perustuva vientivetoinen malli rajoittaisi myös yrityskohtaista työehtosopimista. Ammattiliitoilla ei olisi mahdollisuutta neuvotella edes yrityskohtaisesti parempia ratkaisuja. Yksittäinen työnantaja saisi neuvotteluissa aina tuekseen lain ja valtakunnansovittelijan voiman torjuakseen palkankorotusvaatimuksia.

Hallituksen tavoite lakisääteisestä vientimallista on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta, sopimusvapautta, työtaisteluoikeutta sekä sopimusyhteiskunnan periaatteita. Me emme hyväksy sitä, että lailla rajoitetaan liittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Poliittisten päättäjien ja eduskunnan tehtävänä ei ole päättää työmarkkinamallista.

Katarina Murto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ puheenjohtaja ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn hallituksen puheenjohtaja

Riku Aalto, Teollisuusliitto, puheenjohtaja

Jorma Malinen, Ammattiliitto Pro, puheenjohtaja

Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, puheenjohtaja

Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto PAM, puheenjohtaja