Blogi | Yllättävä tai ei, tuloleikkaus osuu lopulta rahoittajan eli veronmaksajan ja kuntapalvelujen käyttäjän nilkkaan

Musta perjantai konkretisoitui kunnissa 17. marraskuuta, kun valtiovarainministeriö (VM) ilmoitti yllättäen virka-ajan jälkeen, että ensi vuonna Suomen kunnilla on edessään yhteensä yli 400 miljoonan euron lisävähennys valtionosuuksiin ja että pysyväksi päätetty leikkaus johtuu osittain muun muassa huonosta sijoitusvuodesta.

Toki VM kertoi myös, että rahoituksen pienentäminen perustuu sote-uudistuksen verorahoituksen tarkistuslaskentaan ja että kyse on sovitusta periaatteesta: sote-palvelujen ja pelastuspalvelujen siirron tulee toteutua kustannusneutraalisti hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion välillä.

Hyytävä viima ja syväjärkytys pyyhkäisi yli kuntakentän.

Maanantaina 20. marraskuuta illansuussa VM tiedottikin, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuden lisävähennystä ei tehdä vuonna 2024, vaan se jaksotetaan vuosille 2025–2027.

”Lopputulema viikonvaihteen kuntarallissa on, että jaksottamisella ei pelasteta kuntiemme taloutta, kun pysyvät leikkaukset jäävät.”

Yli 400 miljoonan euron leikkaus on ”tappava” myös siksi, että sote-uudistuksen yhteydessä linjattiin, että soten ja pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille ei saa heikentää minkään kunnan taloutta asukasta kohden yli 60:ta euroa. Vaikka luvassa on jaksotusta, leikkaus tarkoittaa Kuntaliiton viikonlopun laskelmien mukaan jokaiselle kuntalaiselle noin 80:ntä euroa.

Kunnat kamppailevat heikentyneen taloutensa kanssa jo nyt ja useat niistä joutuvat tekemään alijäämäisen tilinpäätöksen. Puskurit on käytetty, yt-neuvotteluja käy parhaillaan noin 15 kuntaa.

Jaksottaminen vähentää shokkia ensi vuodelta, mutta lähivuosina edessä on massiivinen yhteistoimintaneuvottelujen tsunami, jonka vain harvat kunnat voivat väistää.

Kunta, hyvinvointialueet ja valtio ovat juridis-hallinnollisia toimijoita, mutta ennen kaikkea ja lopulta ne muodostuvat ihmisistä – meistä kuntalaisista, kansalaisista, asukkaista, veronmaksajista, palvelujen käyttäjistä ja tarvitsijoista.

Kuntalaiset ja kuntien henkilöstö joutuvat jatkossa kohtaamaan isoja ja pysyviä säästötarpeita, jotka kaivetaan budjeteista muun muassa karsimalla palveluja.

”Isoimman iskun rahoituksen vähenemisestä ottavat lapset ja nuoret, kun sivistys ja varhaiskasvatus ovat nykykuntien suurin palvelusektori.”

Myös muut kuntien peruspalvelut kuten vesi-, lämpö- ja tieinfra tai hallinto ovat juuri niitä, jotka mahdollistavat jokaiselle meistä turvallisen ja sujuvan arjen.

Riski on, että kunnat tekevät nyt suunnittelemattomia leikkauksia palveluihin. Ei tarvitse olla ihmeellinen ennustaja sanoittaakseen asiantilaa – vaikutukset tulevat näkymään henkilöstön vähentämisenä. On tärkeää muistuttaa toistuvasti, että kunnat tarjoavat kuntalaisille lakisääteistä palvelua ja ovat näin vastuussa tarjonnan yhdenvertaisuudesta.

Hyvään hallintotapaan kuuluu, että valmistelu ja päätökset tehdään niin, että niihin on mahdollisuus vaikuttaa ja varautua. Hallitus on nyt luvannut etsiä kunnille ratkaisuja helpottamaan leikkausten vaikutuksia alkaen vuodesta 2025.

Tällä kertaa kunnat on syytä ottaa mukaan pohdintaan ajoissa, jotta ne saavat turvattua palvelujen saatavuuden ja toimintakykynsä. Kunnissa puolestaan henkilöstö ja luottamusmiehet on sitoutettava vahvasti mukaan linjattaessa muutosta ja sen vaikutuksia. Henkilöstöllä on usein se parhain tieto, miten kehittää työtä ja mistä voi luopua.

Mari Keturi | kirjoittaja on JUKOn toiminnanjohtaja.

Jaana Pohja | kirjoittaja on JUKOn viestintäpäällikkö.

Lisää aiheesta

• Valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyt vuoden 2024 valtionosuuslaskelmat mahdollisimman pian täydentävän talousarvioesityksen antamisen jälkeen. Kunnille VM järjestää Teams-infon keskiviikkona 22. marraskuuta kello 9.30.
• Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan täydentävää hallituksen esitystä kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain muuttamisesta. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 23. marraskuuta.

VM 20.11.2023 | Hallituspuolueet sopivat, että verotuksen valmistumisen aiheuttama kuntien valtionosuuden lisävähennys jaksotetaan, pidemmän aikavälin ratkaisuja valmistellaan

VM 17.11.2023 | Vuoden 2022 verotuksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!