Blogi | Sosiaalityössä avokonttorit ovat tietoturva- ja työturvallisuusriski

Mieti hetki lähes jokaiselle meistä tuttua tilannetta, jossa kymmenien muiden asiakkaiden kanssa odottelet aulassa pääsyä lääkärin vastaanotolle.

Mieti sitten tilannetta, jossa lääkäri kutsuu sinua nimeltä ja sanoo, että jutellaanpas tässä aulassa ja heitä se paita tai housut pois, niin katsotaan, mikä tilanne on. Ja kerrotko samalla, millainen on taloudellinen tilanteesi. Miksi sitä ulosottovelkaa on päässyt kertymään niin järjettömästi? Entäpä elämänhallinnan ongelmasi. Miten arvelet sen vaikuttavan lapsesi mielenterveysongelmiin ja uhkaanne syrjäytyä?

Siinä voi moni asia jäädä kertomatta, kun ympärillä kuuntelevat kymmenet korvat. Millainen on nöyryytys, kun vaikeimmat ja arimmat henkilökohtaisuudet kuuluvat tuntemattomille?

Monilla hyvinvointialueilla tämä on todellisuutta, kun sosiaalialan työnantajat ovat leikanneet kuluja sieltä, mistä se on helpointa.

Kuluja on leikattu tietoturvallisista, riittävistä ja terveellisistä työtiloista, kun myös sosiaalialalla on siirrytty avokonttoreihin. Niitä on käytössä niin lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, ikäihmisten palveluissa kuin vammaispalveluissa.

Avokonttoreissa useat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, ohjaajat, perhetyöntekijät ja palvelusihteerit tekevät toisinaan samassa tilassa asiakastyötä.

Työ on asiakastapaamisia, verkostopalavereja ja paljolti puhelimessa asioiden käsittelyä ja sopimista. Kun asioita käsitellään avokonttorissa, asiakkaiden henkilökohtaiset tiedot päätyvät monien ihmisten korviin, jopa toisten asiakkaiden.

Sosiaalipuolella avokonttorit ovat tietoturvan kannalta kuin vuotava seula. Ne myös lisäävät henkilöstön uupumista, sillä äänten kakofonia ja toistuva meteli on melkoinen ja keskittyminen hankalaa.

Metelin vuoksi asiakkaan asiat saatetaan jopa ymmärtää tai kirjata väärin. Työntekijöitä avokonttori kuormittaa siinä määrin, että pitkä sairausloma, irtisanoutuminen tai työkyvyttömyys voivat olla lopulta ainoita vaihtoehtoja.

Säästökeinoksi tarkoitettu avotyötila onkin muuttunut pohjattomaksi kulueräksi. Valmiina on lumipalloefekti, joka heijastuu lapsiin, vanhempiin, vanhuksiin ja kaikkiin muihin asiakasryhmiin, kun avokonttorit tai muutoin toimimattomat työtilat eivät paranna jo valmiiksi eskaloitunutta pulaa sosiaalialan ammattilaisista.

Sari Matikainen

Kirjoittaja on sosiaalityöntekijä ja jukolainen luottamusmies. Hän on työskennellyt sosiaalialan eri tehtävissä useassa kuntayhtymässä eri puolilla Suomea.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.