Neuvottelu-blogi | Mihin akavalaiset julkisalojen työntekijät tarvitsevat järjestövalmiutta?

Virka- ja työehtosopimusneuvottelut JUKOn eri sektoreilla ovat alkaneet tai alkamassa. Valtio ja kirkko lähtivät neuvottelupöytään 15. tammikuuta, seuraavaksi vuorossa on yliopistosektori ja tämän jälkeen kunta- ja hyvinvointiala.

JUKOn ja sen jäsenliittojen periaate on edetä aina neuvotellen ja sopien. Vastaan saattaa kuitenkin tulla tilanne, jossa sopimukseen ei ole mahdollista päästä neuvottelemalla. Silloin tarvitaan liittojen ja niiden jäsenten yhteistä joukkovoimaa.

Järjestövalmiudesta ei turhaan käytetä termiä ”neuvottelujen tukitoimet” – juuri tuesta on kyse.

”Parhaidenkin neuvottelijoiden tukena on oltava riittävä jäsenistö, joka tiukan paikan tullen osoittaa julkisesti, mitä he neuvotteluilta haluavat ja mitä tarkoittaa yhteinen tahto.”

Sopimuskauden päätyttyä ja sopimuksettoman tilan alettua tukitoimet realisoituvat tarvittaessa lakoiksi tai muiksi painostustoimiksi. Niihin JUKOn kullakin sektorilla on rakennettuna omat, sopimusalalle parhaiten soveltuvat mallit.

Sektorit myös päivittävät lakkomallinsa vastaamaan muuttuvien neuvotteluasemien tarpeita.

Lakko ei ole kuitenkaan päämäärä. Työmarkkinoilla sanotaankin, että ”lakkoon on helppo mennä, mutta vaikeaa päästä pois”.

”Oikein ajoitettuna jo lakonuhka voi olla riittävä signaali työnantajille ja neuvottelijat voivat edelleen saavuttaa sopimustavoitteet sopimalla.”

Tämän vuoksi jukolaisten liittojen järjestövalmiutta on lähdetty nostamaan kaikilla sektoreilla, jotta neuvottelijoillamme on osoittaa riittävä tuki tavoitteiden taustalla.

Lakko ei ole myöskään uusi keino hakea parempia työolosuhteita.

”Ensimmäinen tunnettu lakko toteutui kolmisen tuhatta vuotta sitten, kun faarao Ramses III:n haudanrakentajat lakkoilivat saadakseen enemmän viljaa päiväannokseensa.”

Muutamien istumalakkojen ja visiirin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen haudanrakentajien vilja-annoksia nostettiin haluttuun määrään – ensimmäinen osoitus joukkovoiman merkityksestä.

JUKO-liittojen jäsenet eivät ole lakkoherkkiä, mutta tarpeen tullen myös akavalaiset osaavat puolustaa oikeutetuiksi katsomiaan tavoitteita lakkoilemalla.

”Hyvä esimerkki ovat kuntasektorin keväällä 2022 toteuttamat lakot, jotka auttoivat saavuttamaan sopimuskauden ylittävän palkkaohjelman.”

Toivottavaa on, että alkaneella sopimuskierroksella jukolaiset tavoitteet saavutetaan neuvotellen ja sopien. Jos neuvotteluissa kuitenkin tarvitaan tukea, sitä löytyy jäsenistöstämme.

Jo viime syksynä sektorien järjestämät järjestövalmiuswebinaarit keräsivät linjoille runsaasti liittojen aktiivitoimijoita. Kevään aikana JUKO-liittojen jäsenten on syytä seurata tarkasti liittonsa viestintää – ja jos kutsu käy, osallistua neuvottelujen tukitoimiin.

Minna Holm

Kirjoittaja on JUKOn järjestöpäällikkö.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme neuvottelee paikallisesti ja edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Missiona hyvä työelämä.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!